Kustaa ja Riitta elivät avioiduttuaan Vuolijoen Haatajassa r:no 7, sitten Riitta-emännän kotona Suorsalassa r:no 2. Isännyys Haatajassa oli annettu Kustaan nuoremmalle veljelle Juholle ja Suorsastakin oli löytynyt isäntä omasta takaa, joten talon paikkaa oli lähdettävä etsimään muualta.

Perhe muutti Vuolijoelta vuonna 1789 Utajärvelle, Ojakylän kyläkuntaan. Utajärven kirkonkylässä asunut Kustaan serkku Kustaa Haataja eli Roininen oli ehkä toimittanut tiedon pitäjässä autiona olevasta uudistilasta. Kevättalven hankikelillä porot kuljettivat joutuisasti Kustaan, vaimonsa Riitan ja seitsemän lasta uudisrakentajiksi Ahmaskylään.

Perhe asui Lähtevänojan uudistilalla, mutta kirjattin vielä torppareiksi. Kustaa oli käynyt Muhoksen käräjillä anomassa Lähtevänojan tilan katselmusta. Sen jälkeen kun lautamiehet olivat ehtineet suorittaa katselmuksen ja olivat antaneet lausuntonsa, oli odotettava seuraavia käräjiä, joilla päätös asumisoikeudesta tehtäisiin. Virallisen muuttotodistuksen Kustaa oli noutanut Säräisniemen pappilasta lokakuussa.

Kruununvouti myönsi 19. joulukuuta 1789 Kustaa Haloselle, hänen tekemänsä anomuksen perusteella, Lähtevänojan kruununtilan r:no 33 asumisoikeuden. Samalla myönnettiin 15 vuoden verovapaus, jota myöhemmin pidennettiin viidellä vuodella eli vuoteen 1810. Hän oli Utajärvelle muuttaessaan 42-vuotias ja lapsista vanhin, Juho 13-vuotias, pojista seuraava Iikka vasta 4 vuotta.

Kustaa muutti vaimonsa Riitan kanssa syytinkiläisiksi Niskan Pyykkö-Sipolaan r:no 8 vuonna 1815, talon olivat pariskunnan pojat Juho, Iisakki ja Aaron yhteisesti ostaneet.